Pirkko Mattila Sininen blogi

Ilmastonmuutosta tankkiin

Bioenergian kehittämisestä kuultua – ”mitenköhän sian opettaisi pieraisemaan tankkiin?” Onhan se mahdollista välikäsien kautta.

Tuoreet uutiset ilmastopäästöistä kertovat tarinaansa. Liikenteen polttoaineiden lisäämiselle on saatava nopeasti kunnianhimoinen tavoite. Suomessa on valmis teknologia ja raaka-aineet. Vanhat öljyvaltiot – vanha maailmanjärjestys - jarruttaa aivan varmasti.  Uusia uusiutuvia bioenergian lähteitä on.

Maatalouden jätejaokkeet, mm. karjanlanta ovat hyviä biokaasun raaka-aineita. Biokaasulla käyvät moottoritkin. On laitoksia, jotka ottavat lantaa ja jätteitä vastaan, mutta ns. porttimaksua vastaan.

Lannan hyödyntäminen bioenergiaksi on entistä ajankohtaisempaa, kun EU:ssa ollaan valmistelemassa nitraattiasetusta. Komissio on näillä näkymin päätymässä esitykseen, jossa käytännössä syyslannan levitys kiellettäisiin. Tämä ei voi olla aiheuttamatta ongelmia maatiloille.

Porttimaksuja on perusteltu laitosten kannattavuudella. Vihermassaa myös tuotetaan biokaasutusta varten, josta aiheutuu biokaasun tuotantokustannuksia.

Jos pian laki kieltää lannan syyslevityksen, siitä ei tule rangaista lisää vaan palkita. Tämä tapahtuisi porttimaksuja pienentämällä, sillä kaasutuksen jälkeen voidaan kuiva-aines vielä myydä lannoitteena. Ilmeisesti sen tuotteistamisessa on haasteita edelleen.

Lannoitteiden valmistusta jätteestä ei tueta. Jos lannoitteiden hinnat nousevat, tilanne voi muuttua nopeastikin. Ympäristöliiketoiminnan kannattavuus noussee tulevaisuudessa.

Toisaalta, jos ilmastopolitiikalla säädeltäisiin lannoitteiden käyttöä, tilanne muuttuisi vielä entisestään. Maan käytön laskennallisia päästöjä pienentäisikin kierrätetty lannoite? Maatalouden päästöjä viljelymaan suhteen on tarkasteltava toisin kuin fossiilisia polttoaineita käyttävän raskaan teollisuuden ja liikenteen. Maataloudessa ja elintarviketuotannossa on jokapäiväisestä leivästä kyse.

Kemiallisen lannoituksen vähenemisellä voidaan nähdä hyötyjä. Ainakin kaasutetun lannan hajuhaittojen vähenemisen hyöty on välittömästi huomattavissa!

Biokaasuenergia saa vähemmän tukea kuin tuulienergia, investointitukia vielä harvemmin. Lisäksi pienet laitokset on rajattu tuen ulkopuolelle. Harmi.

Biokaasulaitosten tulee voida tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Jos lämpöenergiaa ei saada hyötykäyttöön, laitokset pääsevät vaivoin kannattavaksi. Mutta biopolttoaineita on saatava lisää liikenteeseen.

Nitraattiasetusta odotellessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Pekkarinen sääti 2010 vuonna syöttötariffin tuulivoimalle, ilmastonmuutos oli keskeisin peruste. Tämä susi jo syntyessään on voimassa vieläkin?? Kts. syöttötariffilaki esityksen syntysanat:

Kohti vähäpäästöistä Suomea
Uusiutuvan energian velvoitepaketti
Elinkeinoministeri
Mauri Pekkarinen
20.4.2010
https://www.tem.fi/files/26643/UE_lo_velvoitepaket...

• Tuulivoiman tuotanto nostetaan 6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä.
• Lisäystä nykytilanteeseen 5,7 TWh
• Otetaan käyttöön markkinaehtoinen takuuhintajärjestelmä,
• Tukea maksetaan takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan
erotus.
• Tavoitehinta olisi 83,50 euroa megawattitunnilta.
• Nopean alkajan bonuksena tavoitehinta olisi kuitenkin vuoden 2015
loppuun saakka 105,30 euroa megawattitunnilta enintään 3v. ajan
•Tukijärjestelmän kustannukset 6 TWh:n tuotannolla arvioidaan olevan
noin 200 milj. euroa vuodessa, jos sähkön markkinahinta on 50 €/MWh.

Tuulivoima tuottaa ajoittaista nollan arvoista sekundaa verkkoon jonka muut sähköntuotantomuodot korjaa sopivaksi. Tuki ratkaisu oli kallis susi, nyt siitä hyötyy ns. "Pekkarisen perhe", syyt ja seuraukset kantaa veronmaksajat.
Pekkarinen ei häpeä, eikä tunnusta mitään..Poliitikoilla on hylkeennahkainen omatunto?

Käyttäjän pirkkomattila kuva
Pirkko Mattila

No jep. Poliitikolla lienee hylkeennahkainen omatunto, mutta harmaahylje on nykyään kiintiöpyydettävä, ei luvanvarainen, joten eiköstä jotain rotia olisi tulollansa?

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti

Bioenergia tarpeen ollessa myötäisessä tuulessa onkin hyvä ottaa esille raaka-aineet,laki ja asetukset. Sivutuotteena syntyvä karjanlanta on bioenergian hyvä raakaine,sen hinnoittelu lienee ongelma isoissa laitoksissa,niinpä laaditaan lait ja asetukset sellaisiksi että hyvästä raaka-aineesta saadaan ongelmajätettä ja maksumiehet bioenrgian tuottamiseen.Toki tarvitaan keppiä ja porkkanaa,tässä taitaa tulla vain keppiä.

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Autojen biokaasulla kulkeminen taitaisi olla iso toimiala jo Suomessa ellei verottaja olisi tappanut sitä kehitystä aikoinaan.

Muistanko oikein että verottaja latasi kunnon maksut sen päälle?

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

kaikenlaista lisämaksua on laitettu ja buumi tapettiin.

kyllähän näistä toimista voi päätellä, ettei hallituksia kiinnosta sianpaskan vertaa ns. hukkaenergian hyödyntäminen,
vaan ankara sääntely ja maksimaaliset verotuotot.

Jos jokin vaihtoehto tuntuu niin edulliselta, että se on kiinnostava, sitä ei voi suositella, koska valtio vain odottaa ilmiön yleistymistä ja asettaa sen jälkeen niin raskaalle verolle ettei investointi maksa itseään ikinä takaisin.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Hannu, Pekkarinenhan käytännössä surmasi juuri heränneen pienenergiatuotantobuumin.

Muistan kun oli kovasti toiveikasta, sikalakaasuilla oli tarkoitus ajella koko alueen autoilla yms., mutta mm. syöttötariffiuudistuksella kaikenlainen sinappiöljyjen puristelu saatiin estettyä/kannattamattomaksi.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hei, keräsin pienen paketin paskahommista jotka Pekkarinen tuuletti pois.

Ammattiopisto lämpenee lehmän paskalla, eikä tuulivoimalla..
http://yle.fi/uutiset/ammattiopisto_lampenee_lehma...

"Biojätteiden hyödyntäminen on Suomessa vielä lapsenkengissä. Edelläkävijämaa Saksassa biokaasulaitoksia on kymmenen tuhatta, Suomessa vain vaatimattomat kolmekymmentä"

Tanska tuo maailmanmarkkinoilta ja erityisesti Venäjältä kuusi miljoonaa tonnia kivihiiltä vuodessa. Paljonkohan Saksa käyttää kivihiiltä ja ruskohiiltä sähköntuotantoon. Tuulivoimalat on lavasteita sille tukirahan keräykselle. Pekkarinen "viisaana" poliitikkona hyödynsi heti lumebisneksen Suomeen ja omalle "perheelle"

https://www.tem.fi/files/26643/UE_lo_velvoitepaket...

"Tuulivoima
• Tuulivoiman tuotanto nostetaan 6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä.
• Lisäystä nykytilanteeseen 5,7 TWh
• Otetaan käyttöön markkinaehtoinen takuuhintajärjestelmä,
• Tukea maksetaan takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus" = syöttötariffi, Pekkarinen kirjoittaa "markkinaehtoisesta", joka itsessään kuulostaa reilulta mutta kun siihen lisätään se julkinen raha, homma muuttuu rikolliseksi, vai mitä mieltä olette tuulivoiman ja biokaasun tasapuolisesta tukipaketista.

"Tukitaso vuonna 2020
• Tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi 200 M€
• Biokaasun käyttöä lisätään 0,7 TWh:iin takuuhintajärjestelmällä"
• Tuulivoiman lisäys nykytilanteeseen 5,7 TWh "takuuhintajärjellä, Pekkarinen"

- Tässä se tasapuolisuus tulee hyvin esiin. Paskaa meillä on ja tulee jatkuvasti jota ei hyödynnetä. Tuulet on puuskaisia ja ajoittaisia, ilmasto ei sovi tuulivoimaloille, joita Pekkarisen koplaus suosii, julkista rahaa kuluu arvion mukaan tuuleen n. 5 miljardia ko. 12v ajanjaksona.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tämä on ehkä paras vitsi kokonaisuudessa: "... markkinaehtoinen takuuhintajärjestelmä..."

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #17

Pekkarisen "markkinaehtoinen" tuki tulee todella kalliiksi jos nyt meneillään olevaa "kultakenttien kutsu" ryntäystä ei saada pysähtymään.
Suomeen tuodaan kokeiluun jo 5 MW:n tehoisia ja entistä korkeampia tuulivoimaloita.
Porin Peittoo osoittaa 4,5 MW:n prototyyppi Gamesa 12 kpl tuulivoimaloista kootulla 54 MW:n voimalaitoksella että homma meni sudeksi. Sitä ei ole mahdollista käyttää nimellistehollaan rakennetussa paikassa kun meluhaitta on liian suuri jo n. 5 metrin tuulella. Rakennusluvan Tuuliwatti sai hankkeelle puolet pienemmän tuulivoimalan melumallinnus tiedoilla + valehteluilla häiriöttömästä toiminnasta.
Roskat odottaa siivoamista pois Peittoonkorvessa Porin Kellahdella.
Pekkarisen omatunto on hylkeennahkaa, eikä hän syytään päällensä ota minkään kokoisista virheistä.
On tämä melkoista kaksinaismoraalia, suojellaan puheissa ja tuhotaan teoissa ja vielä saman vuoden aikana. Pekkarinen uhosi puhtaan ja äänettömän tuulivoiman puolesta vielä viime kesänä Porin Suomi-areenalla, ääni on "jääkaapin hyrinää" tasoista, ym. roskaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18

Millainen on "markkinaehtoinen hintatakuu"?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #19

Kopioitu Pekkarisen esityksestä:
Tuulivoima
• Tuulivoiman tuotanto nostetaan 6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä.
• Lisäystä nykytilanteeseen 5,7 TWh
• Otetaan käyttöön markkinaehtoinen takuuhintajärjestelmä,
• Tukea maksetaan takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan
erotus.
• Tavoitehinta olisi 83,50 euroa megawattitunnilta.
• Nopean alkajan bonuksena tavoitehinta olisi kuitenkin vuoden 2015
loppuun saakka 105,30 euroa megawattitunnilta enintään 3v. ajan
•Tukijärjestelmän kustannukset 6 TWh:n tuotannolla arvioidaan olevan
noin 200 milj. euroa vuodessa, jos sähkön markkinahinta on 50 €/MWh.

Tuulivoimarakentamisen vauhdittamiseksi asetettiin syöttötariffilaki v. 2010.
Markkinaehtoinen sähkön hinta muuttuu n.35-50 euron välissä, mutta valtion takuuhinta tuulisähkölle on aluksi 105,30 euroa/MWh 3 vuotta ja sitten jatkuu 83,50 eurona. Markkinahinta on 35 euroa ja tuki tuulisähkölle valtiolta =70 euroa. Tehotaseessa tuulisähkö on nollan arvoinen haitta ajoittaisen luonteen takia, se tarvitsee tuki/säätövoimaa saman tehoisena jatkuvaan valmiuteen.
Muualla hiilivoima hoitaa tuki hommat, meillä vesivoima kärsii tappioita ohijuoksutuksissa. EU:ssa tuuli- ja aurinkovoimaa on tuettu jo kymmenillä miljardeilla euroilla ja hiilipäästöt kasvaa mitä enemmän tukirahaa kuluu, Hiilivoimalan ylös/alas ajot synnyttää lisääntyneet hiilipäästöt. Homma on ihan hullun mallilla toteutettua ilmastonsuojelua.
Yhteiskunta kärsii suunnattomat vahingot ja tappiot rahallisesti ja ympäristöllisesti. Tuulivoima on terveys- ja ympäristöhaitta.

Tapani Lahnakoski

Taas puhellaan kauniita, mutta mistä löytyvät luvut?

Kuinka suuri osuus sikaloiden yms. lannoilla voitaisiin kattaa vaikka autojen polttoaineista ja kuinka paljon energiaa saataisiin muuhun tarkoitukseen ja sitten vielä ne hintalaput?

Lopuksi vielä jonkinlainen arvio investointikustannuksista, niin saataisiin jotain konkretiaa peliin. Muuten tämä jaarittelu on ajanhukkaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nykyiset maksimiarviot liikkunevat luokassa 20% liikenteen käyttämästä polttoaineesta (ei tosin pelkillä sikaloilla).

Tuossa eräs arvio:

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Varmaan muutama prosentti, ottaen huomioon valtion ahneuden verotulojensa perään,
suurin osa kuluisi edelleen paikalliseen lämmöntuottoon ellei sekin mene verolle.

hintalapun huville määrää valtio,
biokaasun veroton hinta on kilpailukykyinen verollisiin polttonesteisiin verrattuna.

Käyttäjän HennaKupsala kuva
Henna Kupsala

Se on tuo lannan käyttö biokaasun raaka-aineena melkonen ilmastoteko kun estetään metaanin karkaaminen ilmakehään ja käytetäänkin se hyödyksi. Biokaasulaitoksessa käymisen jälkeen lanta on paitsi hajutonta, niin myös paremmin kasvien hyödynnettävissä.

Tuulivoiman tuotot (lue: veronmaksajien rahat) valuu ulkomaille. Lanta taas jää pyörimään paikallistalouteen. Ei ole vaikea päätellä kumpi on Suomen kannalta kannattavampaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

No ilmaston kanssa asialla ei ole käytännössä mitään tekemistä,
mutta voisihan nuita silti hyödyntää -tieliikenteessäkin- jos valtio nyt ei osallistuisikaan, niin edes sallisi.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Älä piereskele. Pieru tuhoaa otsoonikerrosta.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Biokaasu on hyödyntämätön aarre, tukea laitosten perustamiseen tarvitaan.

Ei kuitenkaan voida jättää huomiotta uuttakaan energiaa, vaikka sen hyödyntämiseen on vielä hetki:

http://lethbridgeherald.com/commentary/opinions/20...

Eero Mattila

Niinpä, keskeinen ongelma bioenergian esiinmarssissa Suomessa on suomalaiset byrokraatit. Lanta mielletään jätteeksi, samoin kannot, olki, irtikaivettu maa on jätettä. Jätettä pitää käsitellä normit täyttävässä jätteenkäsittelylaitoksessa...
- Mutta kun lanta, kannot, maa tai olki ei ole jätettä. Niihen käsittelyyn ja käyttöön ei tarvittaisi hirvittävää byrokratiaa ja valvontaa, enemmänkin kannustusta.

Reijo Siipola

Jos koko energiantuotanto saadaan ympäristöystävälliseksi, ei enää ole veroja maksavaa energiantuotantoa, vaan verot koko energiantuotannon tukemiseen on kerättävä muualta. Tulovero voitaisiin nostaa 80 prosenttiin palkasta. Maatilat voivat tuottaa itse tarvitsemansa traktorien polttoaineet ja lämitysenergiansa jos peltopinta-alaa on riittävästi. Ruoka voidaan tuoda edullisesti ulkomailta.

Toimituksen poiminnat