Vesistöt tuottamaan kalaravintoa

Elämme onneksemme luonnonrikkauksien maassa. Meillä on n. 190 000 järveä joiden rantaviivaksi ympäristökeskus laski 215 000 kilometriä. Yli hehtaarin pinta-ala on 56 000 järvessä. Yli kymmenen neliökilometrin kokoisia järviä on 309, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 21 911 km² eli noin 65 % koko Suomen järvialasta.

Maapallon maat huomioiden meillä lienee parhaat mahdollisuudet tuottavaan kalatalouteen. Kuitenkin elintarvikekalasta on vain noin kuutisen prosenttia suomalaista alkuperää, olemme käytännössä tuonnin varassa. Kotitarvekalastus on vähentynyt paljon. Byrokratia lisää tuontikalan kulutusta jopa huviloilla, kun myyt pyytämääsi ylimääräistä kalaa – jopa sakon uhalla.

Kustannuskehitys on edistänyt kalan tuontia, ei omaa tuotantoa.

Valko-Venäjä huolimatta rantaviivan ja veden puuttumisesta on tänään ilmeisesti huomattava lohen viejä. Ruotsissa ja Venäjällä kalankasvatus on lisääntynyt, Suomessa vähentynyt. Yhtenä syynä varmasti on hidastava sääntely.

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa neljä kiloa ja tuontikalaa yli kymmenen kiloa asukasta kohti vuonna 2014. Näiden lukujen perusteella me voisimme olla kalan viejämaa. Tällöin työllistettäisiin ammattikalastajia, jalostajia, viejiä ja kalastusmatkailuyrittäjiä.

Meillä on järviä, joita voitaisiin hyödyntää siian, lohen, ahvenen, hauen ja kuhan ym. kasvatukseen. Ei kaikkea kalaa tarvitse kasvattaa hallissa, vaan voidaan hyödyntää luonnonravintomenetelmää. Vesistöjen tila ei tietenkään saa vaarantua viljelyn myötä. Järvet kykenevät tuottamaan 20 – 30 kg/ ha/ vuosi esim. muikkua tai siikaa. Tätä tarkoitusta varten Metsähallitus voisi vuokrata yrittäjille omistamiaan vesistöjä.

Hehtaarisaaliiden perusteella saadaan laskentaperusteet kalastuselinkeinolle. Järkevällä kalastuksella olosuhteet ja kustannusten ennustettavuus ovat lähes muuttumattomia. Näin voidaan arvioida, paljonko tarkoitukseen sopivilla vesialueilla olisi mahdollista tuottaa kalaa ja mitkä olisivat pysyvän elinkeinon edellytykset.

Luontaistalouden supistumisen sekä maatalouden ja teollisuuden voimakkaan kasvun myötä kotitarvekalastuksen merkitys ruokahuoltoon alkoi supistua. Markkinatalous nopeutti kaupunkien kasvua ja putiikeista tuli tavaratalovaiheen jälkeen supermarketteja. Kalan markkinointikanavia on lisättävä ja jalostusta kehitettävä tuoreesta kalasta valmisruokateollisuuteen, puoli- ja täyssäilykkeeksi. Perkkeet voidaan käyttää eläinten ruuaksi.

Hyödynnetään isänmaahan sidoksissa olevia mahdollisuuksia. Kalatalous on osa sinistä biotaloutta.

pirkkomattila
Muut Muhos

Toisen kauden kansanedustaja, sosiaali-ja terveysministeri, Muhoksen Laitasaaresta. Kuntapolitiikan kautta eduskuntaan noussut vuohien harrastelijakasvattaja, opettajana viimeksi työskennellyt FM ja savusaunoja. Aluepolitiikka ei ole minulle kirosana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu